Valkoinen korppi

Valkoisen korpin tarina alkoi suuren suon laidalta. Päätin syntyä sukupolvien ketjuun jonkinlaisena outolintuna. Ensin kuljin suvun tarinan mukaista polkua ja siitä irrottauminen on opettanut omien tarpeiden ja intuition kuuntelua, armoa ja anteeksiantoa itselle ja muille. Luonnossa olen aina ollut kuin kodissa, turvassa. Luonto alkoi heijastamaan minulle sisäisyyttäni vahvasti takaisin, kun olen uskaltanut kysellä ja luottaa intuitioon vielä vahvemmin.

 

Korpit tulivat elämääni, kun aloitin paranemisen polun kohti vapaampaa itseä, ottamaan vastuun ja paranemaan traumoista sukupolvien ja elämien takaa. Muistan kirkkaasti erään hetken vanhassa mäntymetsässä, jossa oli talviajalle tyypillinen hiljaisuus. Mietin, että voin silti uskoa, voin silti valita luottamuksen, vaikken saa merkkiä ulkopuolelta. Ja silloin korppi lensi yläpuolelle ja raakkui muutaman kerran. Luottamuksen harjoittelua jatkan yhä uudelleen ja uskoa siihen, että sisäinen maailmamme ja sen valinnat näkyvät ulkoisessa. Tämä matka on elinikäinen harjoittelu.

 

Miksi Valkoinen Korppi. Ystäväni näki minut meditaation näkymässä soittamassa rumpua ja laulamassa Valkoisena Korppina. Se tuntui tärkeältä viestiltä ja selvitin, onko valkoisia korppeja oikeasti olemassa. Kyllä, niitä löytyy Englannista. Tärkein on kuitenkin tarina intiaanien ennustuksesta, jonka koen todella lohdullisena. Heidän mukaansa valkoisten korppien ilmaantuessa ihmiskunnan tietoisuus alkaa nousta niin, että voimme valita elää rakkaudessa ja sydäntietoisuus nousee yli mielen katkeruuden, vihan ja pelon.

 

Pystymme murtamaan ikuiset kiertokulut ja vapautumaan. Alleviivaa kaikessa tässä on se, etten pitänyt linnuista siinä kohtaa elämässäni, jossa elin omaa luontoni vastaan miellyttäessäni muita ja hakiessa hyväksyntää olemassaololleni. Nyt ymmärrän, etten sallinut sitä iloa ja vapautta vielä silloin itselleni. Nyt sallin ja janoan sitä sekä haluan jakaa sitä muillekin.

 

Voin ammentaa ymmärrystä ja luoda tilaa asiakkaille omasta mutkikkaasta polusta mahalaskuineen.  Innostun valtavasti, kun ihminen uskaltaa tulla itsensä äärelle. Minulla on myös taito nähdä ja kuulla ihminen. Joskus on tärkeintä, että uskaltaa näyttää itsestään niitä puolia, mitä on vaikea katsoa itsekin. Oli se sitten voimaa ja vahvuutta tai tarvitsevuutta ja haavoittuvuutta. Haluan jakaa myös iloa, kuinka syvä intuition kuuntelu ja vuorovaikutteinen luontoyhteys parantaa syvältä. Se kasvattaa juuret elää täydesti maayhteydessä ja toisaalta rohkeutta kurottaa kohti unelmia ja omanlaista elämää.  

​